Return to site

Äänipelko ja sen hoitaminen

Pelko ja pelkokäyttäytyminen

· Pelko,Äänipelko,Paukkuarkuus

Äänipelko ja siihen liittyvä pelkokäyttäytyminen on kohtalaisen yleinen vaiva koirilla. Pelkokäyttäytymisen taustalla on akuutti stressitila, jonka aiheuttaa muutokset ympäristössä - tässä tapauksessa äänet. Voimakkaat äänet saavat koiran pelkotilaan, jossa koira pyrkii pakenemaan, puolustautumaan tai se saattaa jähmettyä (Ogata & Dobman 2011). Vaikka äänipelko on yleinen vaiva, siihen haetaan valitettavan harvoin apua. Tämä siitä syystä, että joskus äänipelko saattaa olla ajoittaista ja niihin saattaa omistajakin tottua, jolloin koiran ajatellaan selviävän tilanteista riittävän hyvin. Tämä ei kuitenkaan vähennä sitä tosiasiaa, että koiran näkökulmasta tilanteet voivat olla todella pelottavia ja siitä voi seurata pitkällä aikavälillä myös muita ongelmia. Muun muassa eroahdistusta sairastavista koirista isolla osalla on havaittu erityisen paljon myös erilaisia ääniin liittyviä pelkoja ja ahdistustiloja (Overall et al 2001, Sherman & Mills 2008). Koira saattaa elää äänipelkoisena jatkuvaa stressaavaa elämää, kun ympärillä on pelkoa ja ahdistusta aiheuttavia vaikutteita. Tällaisen jatkuvan stressin on todettu vaikuttavan negatiivisesti koiran terveyteen ja elinikään (Dreschel 2010). Pelkotilat ja pelot harvoin, jos koskaan, paranevat itsestään, vaan päinvastoin hoitamattomina pahenevat ja saattavat aiheuttaa muita käyttäytymisongelmia (Overall 2013). Äänipelkoa tulisi hoitaa ja koiraa tulisi auttaa selviämään tilanteista. Varsinkin, jos tiedossa on jo etukäteen voimakkaita ääniä, joita on vaikea välttää. Uuden vuoden juhlinta raketteineen on tästä yksi hyvä esimerkki.

Miten tunnistan ääneen liittyvän pelon?

Toisinaan äänipelko jää huomaamatta, koska koiran käyttäytyminen saattaa olla lievää tai se reagoi tavalla, jota omistaja ei osaa heti yhdistää liittyvän pelkoon (Blackwell et al 2013). Äänipelko voi puhjeta koiralla myöhemmälläkin iällä. Pelkokäyttäytymisen taustalla voi olla useita syitä koiran perimästä opittuihin tai terveydellisiin asioihin. Lisäksi koirat saattavat reagoida eri tavoin erilaisiin ääniin. Esimerkiksi koira voi olla välinpitämätön kovia ääniä, kuten starttipistoolia kohtaan, mutta reagoikin ukkosilmaan. Tällöin tilanteeseen liittyy erilaisia vaikutteita, kuten ilmanpaine, sade ja niin edelleen, jotka saattavat aiheuttaa pelkoa yhdessä äänen kanssa.

Blackwellin tekemän tutkimuksen (2013) mukaan yleisimpiä omistajien raportoimia äänipelkoon liittyviä ja havaitsemia käyttäytymisiä on esiintyvyysjärjestyksessä:

Muita käyttäytymisiä voi olla matalana tai kyyryssä oleminen, ylivalppaus, pakoon pyrkiminen, huulten nuoleminen ja voimakas haukottelu tai tuhoaminen (Blackwell et al 2013). Lisäksi voimakkaaseen pelkotilaan voi liittyä myös virtsaamista, ulostamista tai voimakasta kuolaamista (Overall 2013). Joskus käyttäytyminen voi olla jopa täysin paniikinomaista, jolloin koira ei pysty rauhoittumaan tai toimimaan millään tavoin. Jos havaitset ylläolevia käyttäytymisiä, kun ympärillä on ääniä tai heti voimakkaan äänen kuulumisen jälkeen, koirasi voi kärsiä äänipelosta.

Mitä voisin tehdä auttaakseni koiraani?

Kuten kaikkiin käyttäytymisongelmiin liittyen, myös äänipelkoa hoidettaessa tulee ensin sulkea pois terveydelliset seikat. Ääniin reagointiin voi vaikuttaa esimerkiksi kipu tai kilpirauhasen vajaatoiminta (Overall 2013, Aronson & Dodds 2005). Seuraavana tulisi selvittää mihin ääneen tai ääniin ja millä tavoin koira reagoi. Tämä auttaa selvittämään miten tilanteita voisi välttää ja miten mahdollista hoitoa tulisi suunnitella.

Hallinta

Hallinnalla tarkoitetaan sitä, että koiralle järjestetään tila mihin äänet eivät kuulu tai vältetään muutoin sellaisia ääniä, jotka aiheuttavat koiralle pelkokäyttäytymistä. Uutena vuotena tämä voisi tarkoittaa sitä, että koira käytetään ulkona kunnon lenkillä ennen kun raketteja saa lain mukaan räjäytellä. Hallintaan kuuluu myös se, että pidetään koirasta huolta ja hihnasta kunnolla kiinni uuden vuoden aikana ulkoillessa. Tämän jälkeen koiralle järjestetään asunnosta sellainen sille tuttu ja turvallinen tila, mihin rakettien äänet kuuluvat mahdollisimman vähän. Jos koira on aiemmin oppinut jo reagoimaan voimakkaasti ääniin, niin kannattaa varmistaa, että koira ei myöskään näe rakettien valoja. Koiralle voi myös laittaa musiikkia tai muita tuttuja ääniä soimaan samaan tilaan, jotka peittävät kodin ulkopuolelta tulevia ääniä. Kannattaa huomioida, että uutena vuotena voi kuitenkin olla hankala peittää kaikkia ulkopuolisia ääniä.

Käyttäytymisen muokkaaminen

Koiraa voidaan auttaa myös kouluttamisen ja käyttäytymisterapian avulla. Hoidon määrittää se, miten äänipelko on alkanut sekä minkälaisia ääniä koira pelkää. Tyypillisesti äänipelon hoitoon liittyy koiraa rauhoittavien käyttäytymisten kouluttaminen, mukavien asioiden liittäminen pelottaviin ääniin, vastaehdollistaminen sekä siedättäminen ja totuttaminen.

Koiraa ei saa rankaista siitä, että se pelkää. Jos koira tulee lähellesi tai kiipeää jopa syliisi, voit rauhoitella koiraasi. Pelko on emootio, joka ei lisäänny, jos sen seurauksena koiran ympäristöön lisätään joitain koiralle mieluisaa ja rauhoittavaa. Koira saattaa kuitenkin hakea jatkossa enemmän turvaa sinusta, jos luoksesi tuleminen on ollut sille kannattavaa olon helpottumisen vuoksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koira pelkäisi enemmän, vaan siitä on tullut tapa selviytyä pelottavasta tilanteesta.

Varsinkin voimakkaissa pelkotiloissa ja fobiassa harjoittelun vaikutukset saadaan aikaiseksi vasta pidemmällä aikavälillä. Toisinaan harjoittelun tukena kannattaa käyttää lääkitystä. Oikeaa lääkintää ja käyttäytymisterapiaa yhdessä käyttämällä on saatu aikaan hyviä tuloksia äänipelon vähentämisessä (Crowell-Davis et al 2003, Ibanez & Anzola 2009).

Lääkintä

Lääkinnän määrää aina eläinlääkäri. Koiran käyttäytymisestä sekä yleisestä terveydentilasta riippuen, koiralle voidaan määrätä eri lääkevaihtoehtoja. Käyttäytymisestä ja pelkotiloista perillä oleva eläinlääkäri osaa analysoida vaihtoehdot ja määrätä oikean annostuksen koiralle. On tärkeää kuitenkin huomata, että lääkintä ei paranna äänipelkoa, mutta se auttaa selviytymään koiralle hankalista tilanteista, jos lääkintä aloitetaan ennen äänille altistumista. Eri lääkeaineiden vaikutuksesta on olemassa tieteellistä näyttöä, johon eläinlääkäri valintansa perustaa. Vaihtoehtolääkitysten tehosta on ristiriitaista näyttöä tai ne on todettu kontrolloiduissa tutkimuksissa tehottomiksi (Cracknell & Mills 2008, Cottam & Dobman 2009).

Lopuksi

Jos epäilet koirallasi äänistä aiheutuvaa ahdistusta tai pelkotilaa, seuraa sen käyttäytymistä tilanteissa missä ääniä esiintyy. Käyttäytymistä seuraamalla voit nähdä koirasi reaktion ääniin. Jos jo tiedät, että koirasi pelkää ääniä, tarkista koiran yleisterveys ja aloita käyttäytymisen muokkaaminen ja tilanteen vakavuuden mukaisesti mahdollisesti lääkintä eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti. Muista myös hankkia koirallesi tarvittaessa ajoissa lääkintä esimerkiksi uutta vuotta varten.

Pelkotilat ja pelot eivät katoa itsestään, vaan valitettavan usein johtavat muihin terveydellisiin tai käyttäytymisongelmiin.

- Jari Parkkisenniemi

Lähteet:

Aronson, L. P., & Dodds, W. J. (2005). The effect of hypothyroid function on canine behavior.Proc. Int. Vet. Beh. Med, 228.

Blackwell, E. J., Bradshaw, J. W., & Casey, R. A. (2013). Fear responses to noises in domestic dogs: Prevalence, risk factors and co-occurrence with other fear related behaviour. Applied Animal Behaviour Science, 145(1), 15-25.

Cottam, N., & Dodman, N. H. (2009). Comparison of the effectiveness of a purported anti-static cape (the Storm Defender®) vs. a placebo cape in the treatment of canine thunderstorm phobia as assessed by owners’ reports.Applied Animal Behaviour Science,119(1), 78-84.

Cracknell, N. R., & Mills, D. S. (2008). A double-blind placebo-controlled study into the efficacy of a homeopathic remedy for fear of firework noises in the dog (Canis familiaris).The Veterinary Journal,177(1), 80-88.

Crowell-Davis, S. L., Seibert, L. M., Sung, W., Parthasarathy, V., & Curtis, T. M. (2003). Use of clomipramine, alprazolam, and behavior modification for treatment of storm phobia in dogs. Journal of the American Veterinary Medical Association, 222(6), 744-748.

Dreschel, N. A. (2010). The effects of fear and anxiety on health and lifespan in pet dogs. Applied Animal Behaviour Science, 125(3), 157-162.

 

Ibáñez, M., & Anzola, B. (2009). Use of fluoxetine, diazepam, and behavior modification as therapy for treatment of anxiety-related disorders in dogs. Journal of Veterinary Behavior: Clinical Applications and Research, 4(6), 223-229.

Ogata, N., & Dodman, N. H. (2011). The use of clonidine in the treatment of fear-based behavior problems in dogs: an open trial. Journal of Veterinary Behavior: Clinical Applications and Research, 6(2), 130-137.
Overall K. L. (2013). Manual of Clinical Behavioural Medicine for Dogs and Cats. St. Louis, MO: Elsevier Saunders, ISBN: 978-0-323-00890-7.

Overall, K. L., Dunham, A. E., & Frank, D. (2001). Frequency of nonspecific clinical signs in dogs with separation anxiety, thunderstorm phobia, and noise phobia, alone or in combination. Journal of the American Veterinary Medical Association, 219(4), 467-473.

Sherman, B. L., & Mills, D. S. (2008). Canine anxieties and phobias: an update on separation anxiety and noise aversions. Veterinary Clinics of North America: Small Animal Practice, 38(5), 1081-1106.
All Posts
×

Almost done…

We just sent you an email. Please click the link in the email to confirm your subscription!

OKSubscriptions powered by Strikingly