Aprender

Viisi tapaa auttaa äänipelkoista koiraa

Wed, 27 Dec 2017 14:12:01 -0800

Moni äänipelkoinen koira pärjää hienosti vuoden ympäri, mutta uuden vuoden vietto raketteineen saattaa olla sille liikaa. Toisille kodin vieressä oleva rakennustyömaa tai peltikattoon jyskyttävä sade aiheuttaa pelkoa. Koska kyse on koiran hyvinvoinnista, on meillä koiranomistajina vastuu huolehtia koirasta ja auttaa sitä selviämään pelkoa aiheuttavista tilanteista. Aina emme pysty täysin häivyttämään ympäristön ääniä vaimentamalla tai peittämällä niitä radion ääniin, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö näin kannattaisi kuitenkin yrittää tehdä. Alla lyhyesti viisi tapaa joilla voimme auttaa äänipelkoista koiraa. Lisää voit lukea aiemmasta äänipelkoa käsittelevästä artikkelista (linkki).

Äänipelko ja sen hoitaminen

Tue, 05 Dec 2017 08:55:50 -0800

Äänipelko ja siihen liittyvä pelkokäyttäytyminen on kohtalaisen yleinen vaiva koirilla. Pelkokäyttäytymisen taustalla on akuutti stressitila, jonka aiheuttaa muutokset ympäristössä - tässä tapauksessa äänet. Voimakkaat äänet saavat koiran pelkotilaan, jossa koira pyrkii pakenemaan, puolustautumaan tai se saattaa jähmettyä (Ogata & Dobman 2011). Vaikka äänipelko on yleinen vaiva, siihen haetaan valitettavan harvoin apua. Tämä siitä syystä, että joskus äänipelko saattaa olla ajoittaista ja niihin saattaa omistajakin tottua, jolloin koiran ajatellaan selviävän tilanteista riittävän hyvin. Tämä ei kuitenkaan vähennä sitä tosiasiaa, että koiran näkökulmasta tilanteet voivat olla todella pelottavia ja siitä voi seurata pitkällä aikavälillä myös muita ongelmia. Muun muassa eroahdistusta sairastavista koirista isolla osalla on havaittu erityisen paljon myös erilaisia ääniin liittyviä pelkoja ja ahdistustiloja (Overall et al 2001, Sherman & Mills 2008). Koira saattaa elää äänipelkoisena jatkuvaa stressaavaa elämää, kun ympärillä on pelkoa ja ahdistusta aiheuttavia vaikutteita. Tällaisen jatkuvan stressin on todettu vaikuttavan negatiivisesti koiran terveyteen ja elinikään (Dreschel 2010). Pelkotilat ja pelot harvoin, jos koskaan, paranevat itsestään, vaan päinvastoin hoitamattomina pahenevat ja saattavat aiheuttaa muita käyttäytymisongelmia (Overall 2013). Äänipelkoa tulisi hoitaa ja koiraa tulisi auttaa selviämään tilanteista. Varsinkin, jos tiedossa on jo etukäteen voimakkaita ääniä, joita on vaikea välttää. Uuden vuoden juhlinta raketteineen on tästä yksi hyvä esimerkki.

Miten tunnistan ääneen liittyvän pelon?

Toisinaan äänipelko jää huomaamatta, koska koiran käyttäytyminen saattaa olla lievää tai se reagoi tavalla, jota omistaja ei osaa heti yhdistää liittyvän pelkoon (Blackwell et al 2013). Äänipelko voi puhjeta koiralla myöhemmälläkin iällä. Pelkokäyttäytymisen taustalla voi olla useita syitä koiran perimästä opittuihin tai...Read More

Mitä käyttäytyminen on?

Sat, 19 Aug 2017 06:33:39 -0700

Puhuttaessa käyttäytymisestä me käytämme helposti kuvauksia tai termejä, jotka kuvaavat jotain muuta kuin käyttäytymistä. Seuraavassa on kymmenen sanaa. Laske kuinka moni sana seuraavista tarkoittaa ja kuvaa eläimen käyttäytymistä: Rauhallinen, vietikäs, iloinen, ei hauku, määrätietoinen, paikallaolo, pään kääntäminen, pomottaa, pelokas ja saalisvietti. Mieti vielä millä perustein teit valintasi.

Vuonna 1965 Odgen Lindsley pyrki kuvaamaan yksinkertaisen tavan millä voisi tarkistaa, onko kuvattu käyttäytyminen todellakin käyttäytymistä. Lindsley kehitti vuonna 1965 "kuolleen miehen testin" (Dead man's test) (Cooper et al 2007, Lindsley 1991), koska opettamisessa oltiin hyvin epätarkkoja siitä, mitä oppilaiden haluttiin tekevän. Testi on hyvin yksinkertainen: Jos kuollut mies ei voi jotain asiaa tehdä, on se käyttäytymistä ja jos kuollut mies sen voi tehdä, ei se ole käyttäytymistä. Tätä voi pitää pikatestinä, joten voimme testata ylläolevasta listasta esimerkiksi seuraavia: ei hauku ja paikallaolo. On selvää, että näistä molempia voi kuollut mies tehdä, jolloin nämä eivät ole käyttäytymisiä. Palaan kohta paikallaoloon.

Käyttäytymiselle on useita määritelmiä, jotka tarkastelevat käyttäytymistä hiukan eri näkökulmista. Skinner (1938) määritteli käyttäytymisen seuraavasti: "Käyttäytyminen on jotain, mitä organismi tekee; tai tarkemmin mitä toinen organismi havaitsee toisen organismin tekevän". Käyttäytymisen määritelmän mukaan käyttäytyminen on aina aktiivista tekemistä, joka voidaan objektiivisesti havaita tai mitata (Mayer et al 2012, Cooper et al 2007). Miestäni käyttäytymistä kuvaa hyvin se, että se on prosessi, ei yksittäinen tapahtuma (Skinner, 1953). Paikallaan oleminen muuttuu käyttäytymiseksi, kun kerromme mitä tarkalleen tarkoitamme. Koira makaa tietyssä määritellyssä asennossa ja toimii aktiivisesti esimerkiksi katsomalla eteenpäin.

Nyt voimme tarkastella loppuja listalla olleita sanoja. Esimerkiksi rauhallinen kuvaa käyttäytymisen...Read More

Toistojen merkitys oppimisessa

Wed, 28 Jun 2017 07:33:06 -0700

Uusien asioiden kouluttaminen on kivaa. Itse asiassa se on aivan mahtavaa! Tästä syystä meiltä usein unohtuu aiemmin kouluttamamme käyttäytymisen vahvistaminen sujuvaksi. Sujuva käyttäytyminen on asia, mikä pistää minut usein pohtimaan koulutuksen vaihetta ja tavoitteita. Sujuvuus (eng. Fluency) ei tarkoita pelkästään sitä, että käyttäytyminen on sujuvaa, vaan sillä on tarkka merkitys psykologiassa, ja etenkin soveltavan käyttäytymisanalyysin alalla kuvattaessa käyttäytymistä. Tämä tarjoaa meille kouluttajille hyvän mittarin siihen, kuinka hyvin eläin käyttäytymisen osaa. Käyttäytymisanalalyysin sanakirja (Tuomisto ja Parkkinen, 2009) määrittelee sujuvuuden käyttäytymisen ominaisuudeksi, joka kuvaa tarkkaa ja nopeata suoritusta, ja joka voidaan toistaa tarkasti pitkänkin tauon jälkeen harjoittelematta. Tämä määrittely pitää sisällään muutaman tärkeän asian.

Ensiksikin tarkka suoritus tarkoittaa sitä, että eläin tekee aiemmin opitun asian tarkasti samalla tavoin kuin aiemminkin eli toisto on kopio siitä mitä eläimelle on opetettu. Kun koulutamme eläimelle uutta käyttäytymistä, tavoitteena on saavuttaa tietyn näköinen käyttäytyminen niin, että eläin toistaisi sitä aina samalla tavoin, oli sitten kyse maahan menemisestä, seuraamisesta tai vaikkapa hajun löydön ilmaisemisesta. Mitä enemmän käyttäytymisessä on variaatioita, sitä epätarkempi se on. Epätarkka käyttäytyminen voi altistaa käyttäytymisen muutokselle ajan kuluessa ja kuuluisalle kouluttajan tuskaisalle lausahdukselle: "miten se on tämän unohtanut, kun se on aiemmin sen osannut?" tai "se alkoi ihan yhtäkkiä tekemään tämän väärin!".

Toiseksi nopea suoritus tarkoittaa sitä, että eläin suorittaa käyttäytymisen nopeasti välittömästi vihjeen antamisen tai esiintulon jälkeen. Jos kyseessä on käyttäytymisketju, suorittaa eläin koko ketjun nopeasti. Käyttäytymisen suorittamisen nopeus on tässä suhteellinen käsite, koska käyttäytyminen on saatettu kouluttaa tietyssä...Read More

Eroahdistus ja sen välttäminen

Wed, 26 Apr 2017 08:23:02 -0700

Eroahdistus on yksi vakavimmista koirien terveyttä uhkaava ongelma. Eri tutkimuksissa on arvioitu sen olevan jopa kaikkein yleisin ongelma koirille (Takeuchi, 2000; Bamberger, 2006). Eroahdistukseen liittyä käyttäytyminen voi aiheuttaa muun muassa ongelmia naapureiden kanssa, aiheuttaa omaisuusvahinkoja ja pitkittyessään aiheuttaa kroonistuvan stressitilan, joka voi aiheuttaa monentyyppisiä ongelmia koiran terveydelle. Koiran ongelmat yksinollessa aiheuttavat joissakin tapauksessa sen, että koira joutuu vaihtamaan kotia tai koira jopa lopetetaan. Tästä syystä olisi erittäin tärkeää jo etukäteen pohtia miten koiraa voisi pentuna opettaa yksinoloon.

Eroahdistus ei ole itsessään käyttäytymistä vaan se on oireyhtymä (Sherman, 2008), johon liittyy erilaista käyttäytymistä tapauksesta riippuen. Kolme tyypillisintä eroahdistukseen liittyvää käyttäytymistä ovat tuhoaminen, voimakas ääntely ja ulostaminen tai virtsaaminen (Palestrini et al., 2010). Eroahdistus diagnosoidaan selvittämällä koiran esittämää käyttäytymistä sen ollessa yksin sekä vertaamalla sitä koiran käyttäytymiseen normaalissa olosuhteissa omistajan läsnäollessa. Näin voidaan sulkea pois terveydellisiä sekä muista tekijöistä johtuvia syitä. Eroahdistukseen, sen nimenkin mukaisesti, kuuluu myös ahdistuneisuutta sekä pelkoa ja fobian omaista käyttäytymistä, joten kaikki yksinolo-ongelmat eivät ole eroahdistusta (McCrave, 1991). Selvitettäessä koiran eroahdistusta käytetään yleensä hyväksi seurantaa yksinoloista, yleisestä käyttäytymisestä, terveydentilasta sekä yleensä aina joko videointia yksinolotilanteesta tai jos videointi ei ole mahdollista, niin tällöin äänitystä. Eroahdistuksena ei yleensä pidetä alle kuuden kuukauden pennun osoittamia käyttäytymisiä, koska ne voivat liittyä pentukoiran kehittymiseen. Näitä on esimerkiksi sisälle virtsaaminen, esineiden pureminen ja niin edelleen. Jos yksinolo-ongelmia tai eroahdistusta kuitenkin havaitaan, niin yleensä mitä nopeammin hoito...Read More

Miksi koiralle ei saisi sanoa "EI"?

Tue, 04 Apr 2017 03:49:32 -0700

Olen törmännyt muutamia kertoja viime aikoina keskusteluissani eri henkilöiden kanssa kummalliseen ajatukseen. Yleensä asia on esitetty suurin piirtein seuraavasti: "En ole täysin positiivinen kouluttaja, koska kyllä minä ainakin sanon koiralleni 'EI', jos siihen on tarvetta". Jokaisella on ollut oma näkemys siitä, mitä "EI" heillä tarkoittaa ja yleensä se on tarkoittanut sitä, että näin sanomalla halutaan koiran lopettavan käyttäytymisen mitä se on juuri tekemässä.

Mitä haluaisit, että "EI" tarkoittaisi sinun sanomanasi koiralle? Jos tavoitteena on saada koiran huomio, niin että se lopettaa käyttäytymisen mitä se on juuri tekemässä, sen varmasti saa aikaan vaikkapa laulamalla kovaa valitsemasi oopperan aariaa tai karjaisemalla vuorosanoja Seitsemästä veljeksestä. Vai haluaisitko, että sanalla olisi joku tarkka merkitys, joka toimisi vihjeenä sinun valitsemallesi käyttäytymiselle? Käyttäytymistä ei ole se, että koira ei tee mitään tai että se ei tekisi jotain tiettyä asiaa. Käyttäytyminen on aina jotain mitä koira tekee. Esimerkiksi kääntyy sinua kohti, perääntyy tai pysähtyy ja seisoo paikallaan. Kun käyttäytymistä kuvaillaan, kuvaillaan aina jotain toimintaa.

Miksi koiralle kannattaisi kouluttaa "EI"? Minä sanoisin, että joissakin tapauksissa se on järkevää, koska me olemme ihmisiä. Jos olemme tottuneet ja oppineet itse käyttämään sanaa "EI" tietyissä yhteyksissä, on se erittäin todennäköistä, että toistamme sitä tilanteissa, joissa haluamme ympäristössä muutosta, kuten sen, että koiran, lapsen tai aviopuolison käyttäytyminen keskeytyy. Jos me olemme oppineet sitä käyttämään, voi meidän olla vaikeaa muuttaa omaa käyttäytymistämme ja oppia uusi tapa toimia, joten miksi emme hyödyntäisi sitä mitä meillä itsellämme jo on? Tärkeää on miten me sitä käytämme ja että olemme todella kouluttaneet sen koiralle. Muuten vaarana on vihjeen merkityksen katoaminen sekä muita lieveilmiöitä (Poisoned cue).

Miten koiralle voi "EI"-vihjeen kouluttaa?...Read More

Mitä tekemistä tieteellä on koiran kouluttamisen kanssa?

Fri, 31 Mar 2017 10:26:33 -0700

Tiede, tieteellinen, tutkimus, häh?

Tiede on usein terminä väärin käytetty kuvaamaan esimerkiksi koulutuksen tyyppiä tai koirankoulutuksen metodia. Tiede on kuitenkin prosessi tai toimintamalli, jonka tarkoituksena ja tehtävänä on selittää ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä. Usein tämä tarkoittaa sitä, että tiede tutkii todellisuutta eri tutkimusmenetelmin, jotka tuottavat tuloksia, jotka ovat tiedemaailman ja tutkijoiden todennettavissa ja näin varmennettavissa tai kumottavissa. Tästä syystä tieteessä tapahtuu jatkuvaa edistymistä, koska usein havaintojen tai tutkimusmenetelmien kehittyessä, tutkijoilla on aina mahdollisuus kyseenalaistaa aikaisemmat tutkimukset tai johtopäätökset uuden tiedon valossa. Tiede pohjautuu todellisiin havaintoihin ja kokeisiin, ja on vastakohtana intuitiolle ja meidän jokaisen omalle mielipiteelle ja mutu-tuntumalle. Tästä syystä joskus tieteellisten tutkimusten löydökset tuntuvat oudolta ja sotivat omaa ajatteluamme vastaan. Meillä ihmisinä on vaikea omaksua ja vastaanottaa tietoa, joka on vastaan meidän omaa näkemystä, kokemusta tai uskomusta asiasta (kts. belief perseverance ja confirmation bias).

Tiede jakautuu useaan eri tieteenalaan. Ei ole olemassa koiratiedettä, joka tutkisi pelkästään koiraa kaikista koiraan liittyvien tieteenalojen kautta kuten eläinlääketieteen, käyttäytymisanalyysin, neurotieteiden, etologian ja niin edelleen. Tästä syystä halutessamme tietoa esimerkiksi koiran sairaudesta, hyödynnämme todennäköisimmin eläinlääketieteen tutkimustuloksia lukiessamme sairaudesta ja sen hoidosta. Harvoin koiran omistajina etsimme niitä kymmeniä tai satoja, joskus tuhansia tutkimuksia, missä kyseistä sairautta on käsitelty ja sen hoitoa on tutkittu saadaksemme tietoa sairaudesta. Me koiranomistajat emme usein edes tiedä mitä kaikkea, miten ja missä on tutkittu, vaan olemme tyytyväisiä kun koiramme saa avun sairauteen. Mieluiten vielä sen parhaimman,...Read More